Kirjoittanut Elena | 17.8.2013

Täällä sataa, mennään kotiin

Jälkimmäisenä Hangon-yönä kuului jyrinää ja ropinaa, aamukahvilla äijät puhuivat kahdeksanmillisistä rakeista.  Odotettiin kuuropilvien poistumista tutkakuvista ja lähdettiin verkkaisesti liikkeelle. Tuuli oli aluksi kova ja vastainen, myöhemmin heikko ja myötäinen. Kun lähestyttiin Jussaröä, sateen uhka oli ilmeinen ja niin nöyrryttiin laittamaan kone päälle. Rantauduttiin ensimmäisten pisaroiden ropistessa sprayhoodiin.

Sade uhkaa.

Sade uhkaa.

Sade jatkuu.

Sade jatkuu.

Varamuonaa.

Varamuonaa.

Mikäs oli siinä Jussarössä köllötellä, keitettiin perunat ja avattiin savukalapaketti. Dekkareitakin oli vielä lukematta. Sade jatkui pitkälle aamupäivään. Silloin tehtiin erilaisia ajoaikalaskelmia ja  päätettiin lähteä taas kohti kerhosaarta.  Ensin kuitenkin nautittiin lämmin lounas. Katsastusluettelossakin mainitaan varamuona, ja näillä epävakaisilla loppukesän keleillä on erityisen tärkeää olla mukana sekä lämpimänä että kylmänä syötäviä ruokia. Jauhelihapihvit, pikamakaronit ja ketsuppi sopivat tunnelmiin kuin nenä päähän.

Matkalla sade oli heikkoa ja ajoittaista, mutta silti oli suloista nähdä tuttu laituri. Aivan ensimmäiseksi halusin keittää kupilliset teetä ja laittaa lämmittimen puhaltamaan, ja ennen kuin tee oli juotu, ystävälliset naapuriveneilijät koputtivat ja kertoivat saunan olevan vapaana.

Saunan, iltapalan ja kunnon yöunen virkistäminä lähdettiin seuraavana päivänä liikkeelle virkein  mielin. Tuuli oli navakanpuoleista ja aallokko aika korkeaa, mutta tismalleen oikean suuntaista. Sopivasti aallonharjalla ratsastaen saatiin GPS väittämään nopeudeksi ajoittain yli 8 solmua, ja koko matka-aika 30 mailin matkalla oli 5h 30 min.

Tämän postauksen eväät on maksettu ihan itse. 


Jätä kommentti

Kategoriat