Kirjoittanut Elena | 15.9.2015

Ensimmäinen kilpailu

Meidän kerhon perinteisiin kuuluu mestaruuskilpailu syysretken kotimatkalla ”kuka eka kotilaiturissa”. Se käydään juhlallisesti vaihtoehtoisilla reittikuvauksilla ja LYS-kertoimia soveltaen. Kilpailu on kärkipään osalta todella tiukka, tänä vuonna kahden ensimmäisen sijan välillä oli 42 sekuntia. Tulos lasketaan kuitenkin kaikille jotka tulevat maaliin kolmen tunnin sisällä voittajasta.

Viime vuonna olimme mukana kuvaamassa kilpailijoita. Pyörimme lähtöalueella moottorilla ja kiritimme pienintä kilpailijaa maalisuoralla. Tänä vuonna ilmoittauduimme itse kisaan. Koska viime vuoden pienin kilpailija oli myynyt veneensä, meillä oli aika yksinäistä. Isommat veneet ampaisivat ohi, ja katosivat normaalin viikonlopun paluuliikenteen sekaan.

Siellä ne menee.

Siellä ne menee.

Käytimme noin 30 mailin matkaa ainoina kilpailijoina yli kuusi tuntia, mutta tasoitusjärjestelmän ansiosta emme olleet viimeisiä. Emmekä joutuneet ihan koko aikaa purjehtimaan yksin: viime maileilla ohitse pyyhälsi vene, joka oli lähtenyt puoli tuntia meidän jälkeen…

me_kilpailussa2015b

Päivän jännittävimmät hetket olivatkin maaliviivan jälkeen. Tyylikkäästi käynnistimme koneen, käännyimme vastatuuleen ja laskimme purjeet. Lisäsin kaasua, vene hidastui. Lisäsin uudelleen kaasua, kone sammui. Uudet käynnistysyritykset saivat aikaan vain vikapiipitystä. Ari, joka on ollut mukana myös aidossa purjeveneessä (ilman moottoria), antoi rauhallisesti ohjeita: Avaa vähän etupurjetta että voidaan ohjata. Laita kaikki fendarit paikoilleen. Hae puoshaka ja mene keulaan. Valmistele keulaköydet.

Tässä vaiheessa viereen tuli ystävällinen moottoriveneilijä, joka otti meidät kylkikiinnitykseen ja kuljetti laitureiden väliin. Samalla vauhdilla liu’uttiin omalle paikalle. Ehdin olla onnellinen siitä, että meillä on tapana jättää toinen peräköysi poijun ja laiturin väliin, siitä olisi voinut kiskoa viimeiset metrit laituriin.

Jälkikirjoitus: moottori saatiin toimintakuntoon vaihtamalla polttoainesuodatin. Siitä lisää myöhemmin.

Mainokset

Responses

  1. Hyvä te! Tärkeintä ei ole voitto vaan rehti kisa =). Ja ihanaa, että saitte apua laituriin pääsyyn. Tekniikka on välillä haastavaa. Ihanaa syksykesää teidän venekunnalle!

    • …niin ja hyvät eväät: lohi-, metvursti- ja juustovoileipiä, korvapuusteja, dominokeksejä ja suklaata. 🙂 Ihanaa syksyä teillekin !

  2. Haa haa, hienoa että joku muukin purjehtii etanasarjassa 😀
    Terveisin Maarit
    s/y Solsidan
    http://sy-solsidan.blogspot.fi/

    • Meillä sitä sanotaan perhesarjaksi, ja tasoituksissa saa lisää hyvitystä jos lupaa että ei käytä spinnua.

  3. Vaauu! Teistä tuli kilpapurjehtijoita! Onnittelut 🙂 Oliko kivaa?

    Hienoa että selvisitte myös rantautumisesta turvallisesti. Se oli varmasti jännittävä hetki. SIlloin osaa arvostaa sitä, että kippari pysyy rauhallisena ja antaa selkeät ohjeet.

    • No suoraan sanoen olisi ollut kivempaa jos olisi joku ollut rinnalla vähän pitempään… mutta ehkä meidän esimerkki rohkaisee taas muita pieniä ensi vuonna mukaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: