Kirjoittanut Elena | 17.7.2014

Säätietoja purjehtijalle

Meillä on monenlaisia säälinkkejä tuossa oikeassa laidassa.  Kerron tässä miten itse käytän niitä aika kokemattomana ja aranpuoleisena purjehtijana.

Aloitan säähän perehtymisen katsauksella yleistilanteeseen. Missä on lähin matalapaineen keskus, mihin suuntaan se liikkuu, syveneekö vai täyttyykö se. Tähän voi suhteuttaa piste-ennusteet ja varsinkin niissä tapahtuvat muutokset: jos eilen ennustettiin itätuulia ja tänään heikkoa länsituulta, matalapaine saattaa olla ohittamassa meidät eri puolelta kuin eilen luultiin. Tähän käytän joko ilmatieteenlaitos.fi tai myrskybongarien GFS-karttoja. Sama asia on myös säätiedotuksessa merenkulkijoille: ”Etelä-Skandinaviassa oleva matalapaine liikkuu hitaasti pohjoiseen.

Korkeapaine Laatokalla.

Korkeapaine Laatokalla. NOAA, GFS ja eräät harrastajat.

Ilmanpainekentän lisäksi viitseliäs paneutuu rintamarakenteeseen. Siitä selviää sekä sateen luonne että se, millaista säätyyppiä on odotettavissa sateen tauottua. Tätä katson joskus Hesarin sääsivulta. Rintamilla on väliä kun on matalapaineita ja sadetta, ja me ollaan harvoin silloin purjehtimassa.

Reittisuunnitelmia tehdessä on sitten aika katsoa piste-ennusteita. Uusi suosikkini, aaltopoiju.fi, käyttää HIRLAM-dataa. Sen laskentamallin hilaruutu on 7.5 km, kun monissa palveluissa käytetään 27 km  tai jopa 50 km GFS- tai WRF-mallia. Mittailin Pihlajasaaresta länsilounaaseen: 7.5 km on Miessaareen, 27 km on Räfsöhon (lähellä Lähteelää) ja 50 km Stora Fageröhön (Porkkalanselän tuolla puolen). Mallin maailmassa tämänkokoisella alueella on samanlaiset tuuli- ja lämpötilaolot. Siksi karkeimmassa mallissa ei ole toivoakaan, että Suomenlahden maa- ja merituuli kuvattaisiin siinä oikein.

Aaltopoijun havainto- ja ennustetaulukkoa.

Aaltopoijun havainto- ja ennustetaulukkoa.

Havaintoja seurataan paitsi lähtiessä, myös pitkin matkaa. Kirjassa Purjehtijan sää on lopussa taulukko Suomen havaintoasemista, tuulimittarin korkeuksista ja niistä sektoreista, joissa ympäristön rakenteet saavat mittarin näyttämään heikompia tuulia kuin avomerellä. Esimerkiksi Harmajan korkeus on 18 m ja se näyttää ympäristöä pienempiä tuulia jossain määrin kaikilla muilla paitsi etelä- ja lounaistuulilla, kun taas Tulliniemi on 45 m korkea ja katveessa  vain pohjois- ja varsinkin koillistuulilla.

Mittauskorkeuden vaikutuksen arviointi on oma taiteenlajinsa: täällä on arvioitu että kymmenen metrin korkeus lisää tuulta keskimäärin avomerellä 0,13 m/s ja mantereella 0,23 m/s. Tuo on keskimäärin, siihen vaikuttaa ilman lämpötilarakenne ja pinnan rosoisuus, joihin puolestaan vaikuttaa tuulennopeus itse. Ja tuulen suunta vaikuttaa siihen, milloin mikäkin paikka on avomerellä ja mikä melkein mantereella.

Tuulihavaintojen lisäksi meillä seurataan sade- ja ukkoshavaintoja. Sekä testbed että ”Etelä 15 min” ovat käytössä, jälkimmäisessä ovat myös salamahavainnot mukana.

Mukaan otettavia vaatteita suunnitellessa katsellaan myös lämpötilaennusteita. yr.no on jo klassikko, nyt myös Ilmatieteen laitoksen paikallissäässä on 10 vrk lämpotilaennuste. Jos niistä katsoo tuulitietoja,  saa olla tarkkana: useimpien paikkakuntien tuuliennusteet on tehty maa-alueille, ei merelle. Ei siis pidä katsoa esimerkiksi Helsinkiä vaan Helsingin majakkaa.

Sääennuste lisää turvallisuutta vain jos se vaikuttaa toimintaan. Pitääkö reittisuunnitelmaa muuttaa, mihin asti ehditään ennen pimeää tai sumua, olisiko viisasta reivata tai laittaa preventteriköysi puuskaisen myötätuulen varalta. Purjehdusteko, josta olen tänän vuonna ylpein on se, että jäätiin satamaan, kun ennusteen mukaan keli oli meille liian kova, vaikka vene oli vihdoin saatu purjehduskuntoon. Sinä päivänä tällä alueella kaatui useita mastoja.

Mainokset

Responses

  1. Erittäin hyvä postuaus, kiitos tästä! Me katselemme myös tuulia ja niiden suuntia paljon, vaikka ajammekin moottoriveneellä. Liikaa ei saa olla tuulta. Sinulla on kattava lista tuossa sivussa. Itse katson myös Forecan merisäätä, joten jos haluat, niin sen voisit vielä lisätä (http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/tuuliennuste/itameri). Tästä näkee hyvin myös Eestin rannikon (oli meille arvokasta tietoa tänä kesänä) ja ennusteet pitivät melko hyvin paikkansa =).

    • Kiitos ! Lisäsin, vaikka me ei itse noin kaukana liikutakaan. Laitoin myös linkin satelliittikuvasivulle josta näkee sinilevämatot surullisen hyvin (True color, 250 m ja vaikkapa eilinen päivä 29.7.)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: